ALDEBARHAN'G VH-61778
|
Nimi:
|
Aldebarhan'G
|
Kutsumanimi:
|
Atos
|
|
Rotu:
|
angloarabialainen tv
|
Sukupuoli:
|
ori
|
|
Säkäkorkeus:
|
157cm
|
Syntynyt:
|
19.06.2007 (18v, oma)*
|
|
Koulutustaso:
|
Int I, Re120cm
|
Painotus:
|
kouluratsastus
|
|
Kasvattaja:
|
Alvar Manez, USA
|
Omistaja:
|
wishmaster
|
*täyttänyt 3 vuotta 10.11.2007
XLA-II 20.11.2009
6 + 20 + 18 + 25 + 0 (+ 2,5) = 71,5p. XLA-II
(rakenne, luonne, suku, kilpailut, lisäpisteet (evm-hevosten lisäpisteet))
vanhoilla kuvilla
Atoksen juuret tulevat USA:sta, jossa se on syntynyt. Orin ollessa vuoden ikäinen se kuitenkin joutui myyntilistalle ja se ostettiin Branwen Farmille. Branwenissa se ehti avata kilpailu-uraansa hyvin tuloksin, mutta tilan lopettaessa ori löysi taas tiensä myyntilistalle. Tessa oli Branwenista etsimässä itselleen hevosta ja Atos osui sitten heti silmään. Tessan kanssa Atos suoritti upeita kilpatuloksia. Orin ikääntyessä Tessa päätti kuitenkin luopua orista. Itse selaillessani myynti-ilmoituksia löysin Atoksen. Ori tuntui heti oivalta mausteelta Schafenbrückin jalostukseen. Niimpä ori pakattiin autoon ja matkasimme Saksaan. Ori oli tällöin 18-vuotias pappa, joskin erittäin hyvässä kunnossa. Treenailin alkuajat aktiivisesti ja pääsimme vielä Atoksen kanssa kokeilemaan miltä kilpaileminen maistuu. Saavutimme vielä hienot kolme sijoitusta, nyt on hienon herran aika jättää kilpakentän ja keskittyä lapsiin ja lapsenlapsiin!
Atos on rauhallinen ja maailmaa nähnyt herra. Se on oppinut nauttimaan hoitohetkistä ja usein sulkeekin silmänsä hetkeksi. Joka puolelta saa harjata ja rapsutella, eikä Atos sano asiaan sen kummempia. Vaikka ikää löytyykin, Atos on melko viriili, tammoille se jaksaa huudella... Tammojen läsnäollessa se tosiaan pitää melkoista hörinää ja pörinää, mutta ei rimpuile narussa tai käyttäydy muuten typerästi. Varustus on ihan arkipäivän rutiinia, eikä pojalla ole tapana pullistella tai liimata leukaperiään yhteen. Pintelit saa myöskin rauhassa kääriä jalkoihin. Vesi on hyvin paljolt Atoksen mieleen. Se nauttii pitkistä suihkuista ja uimaan päästessään innostuu polskuttelemaan todella hurjastikin. Loimittaessa kannattaa noudattaa tiettyä varovaisuutta jalkalenkkien kanssa, sillä Atos ei ole järin ihastunut takajalkojen kosketteluun.
Taluttaessa kannattaa pitää narusta hyvin kiinni, jos herra saakin jonkin "hauskan" päähänpiston. Yleensä kävelee vierellä terhakkaasti, mutta ei rynni, toisinaan saattaa kuitenkin keksiä jotain jekkuilua.
Ratsastaessa Atosta ei todellakaan uskoisi vanhaksi. Sillä on mielettömät määrät energiaa ja tuntuu, että se voisi juosta niin kauan, kunnes jalat pettävät. Toisinaan herraa pitää siis hillitä, ettei se juokse itseään aivan näännyksiin. Raippaa Atos ei tarvitse siis hoputukseen, mutta toisinaan se saattaa tarvita hieman muistutusta takapään poljennosta. Atos on todella nöyrä ja pehmeä ratsastaa, kunhan huolehtii, ettei hierrä kannuksella tai huiskuttele koko ajan raipalla.
Esteistä Atos toisinaan innostuu hieman liikaakin, jolloin sitä pitää hieman muistutella, ettei kaikkia jalkoja sentään tarvitse katkaista. Ikänsä vuoksi Atoksella ei enää juurikaan hypätä, korkeintaan pikkuesteitä. Atos on todellinen luottoratsu ja se hyppää vaikka ratsastaja olisi selässä väärin päin. Siksipä Atoksen selkään voi laittaa myös hieman kokemattomamman harjoittelemaan. Ori omaa pitkän pinnan, eikä hermostu vaikka ratsastaja hieman pomppisikin selässä.
Maastoilua Atos rakastaa. Se hengittelee usein oikein syvään ja pitkiä henkäyksiä sekä nauttii jokaisesta raikkaan ilman tuulahduksesta. Kunnon laukkapätkät saavat Atoksen myös innostumaan, toisinaan voi melkein kuulla kuinka se kuvittelee olevansa kuin suuren luokan laukkaratsu.
Atos rakastaa
kilpailemista ja ylipäätään kilpailualueita. Se pitää ympäristönsä tutkiskelusta ja kauniille neideille flirttailusta. Tästä huolimatta Atoksen mielestä päätapahtuma on itse radalla, se yrittää parhaansa, eikä keskity mihinkään muuhun kuin ratsastajan kuuntelemiseen ja suorittamiseen. Suorituksen jälkeen se huokaisee aina syvään ja jatkaa tyttöjen vikittelyä... Pojat on poikia!
Polveutuminen
| i. Acromantula x (50%) |
ii. Alladin ox |
iii. Al Jadir ox |
| iie. Karelié ox |
| ie. Heavenly Dream xx |
iei. Way Action xx |
| iee. Most Heavenly xx |
| e. Rappadan Glory xx |
ei. Ryck O Shay xx |
eii. Too Rough xx |
| eie. Hardbite xx |
| ee. Salsa xx |
eei. Mystery May xx |
| eee. Different From Us xx |
Isä Acromantula oli ryhdikäs ruunikko ori, jonka voit löytää melko monesta yhdysvaltalaisesta suvusta. Acromantula kilpaili aktiivisesti kouluratsastuksessa, poiketen täysin isä-linjastaan. Tuloksiakin tuli mukavasti, joskin lievä jännevamma esti kilpakäytön orin ollessa 13-vuotias. Vihreille niityille ori matkasi vanhuuden kipujen vuoksi 24-vuotiaana, jättäen jälkeensä upeita hevosia, joista yksi on upea, oma, Atoksemme!
Isänisä Alladin oli varsinainen estetykki. Se periytti joustavia liikkeitä ja kissamaista liikehdintää, mikä näkyy tänä päivänä myös Atoksen liikkeissä. Alladin kilpaili Euroopan laajuisesti, kahmien myös muutamia arvokisasijoituksia. Jälkeläisiä ori jätti jälkeensä vajaa kymmenen, omistaja oli huolissaan, ettei orista tule liian yleinen nimi.
Isänisänisä Al Jadir oli kimo, 153cm korkea estehevonen, jonka nimi voidaan nähdä melko monen egyptinarabin sukutaulussa. Al Jadir vietti nuoruutensa rauhallisesti kasvaen, vasta viisivuotiaana sitä alettiin koulia ratsuksi. Orista paljastui oikea luonnon lahjakkuus, joka napsi kotimaassaan useita ruusukkeita. Ulkomaille herra ei valitettavasti ehtinyt, sillä 9-vuotiaana se sai onnettomuuden myötä hankosidevamman. Al Jadir oli kuitenkin siitoksellisesti arvokas, joten se myytiin Ranskaan siitosoriiksi.
Isänisänemä Karelié oli kaunis ranskalainen tamma, oikein siro ja kaunis, kuin suoraan rotumääritelmästä rakennettu. Korkeudeltaan tamma oli 149cm ja väriltään upea kulomusta. Ratsuna Karelié toimi lähinnä vain omassa pihapiirissään, näyttelyiden saralla se puolestaan näytti kyntensä. Tämä hieno leidi on periyttänyt varsin itsepäistä luonnetta ja päätä huimaavaa taistelutahtoa.
Isänemä Heavenly Dream oli kaunis ja siro tamma, joka omasi paljon liikettä kouluradoille. Nuoruusvuotensa tamma vietti kilpaillen aina vaativiin luokkiin saakka. Tämän jälkeen se päätyi perhehevoseksi. Tässä kodissa sen ammatiksi tuli luottoratsun virka, jonka ohessa sillä teetettiin muutamia varsoja.
Isänemänisä Way Action aloitti uransa laukkaratsuna saaden kohtuulliset tulokset muutamista paikallisista kisoista. Orilla oli mieletön tahdonvoima, eikä kukaan saanut sen tulista sielua rauhoittumaan. Se rakasti juoksemista laitumilla ja jockeynsa kanssa metsässä, mutta radoilla se jostain syystä ei koskaan antanut kaikkea mitä se olisi voinut. 6 vuotiaana orin oli määrä juosta vielä yksi juoksu, siitä riippuisi sen kohtalo. Todellinen kohtalon juoksu se olikin. Way Action ampaisi hurjalla vauhdilla lähtöportista, mutta kompastui murtaen niskansa. Tästä laukkaradasta tuli Way Actionin viimeinen lepopaikka.
Isänemänemä Most Heavenly oli mukavasti kilpaillut pienikokoinen ruunikko tamma. Se kilpaili nuorena laukoissa, mutta koska ei pärjännyt, se myytiin eräälle kouluttajalle. Nainen löysi Most Heavenlyn kyvyt, siitä tuli kaunis ja hyvin liikkuva kouluhevonen. Kouluratoja tamma valloitti aina 13-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen jäi jalostuksen puolelle huilimaan. Tämä tamma saattoikin maailmaan muutaman maailmanhuipun!
Emä Rappadan Glory elää vielä nykyisinkin. Tämä sinnikäs mustanruunikko tamma aloitti kilpauransa nuorena, kiertäen monella omistajalla. 15-vuotiaana se pääsi lepäilemään keski-ikäisen naisen luokse maalle, jossa se nykyäänkin vielä porskuttaa menemään laitumilla. Ikää tammalta löytyy 25-vuotta, melkoinen turbomummo!
Emänisä Ryck O Shayn taustasta löytyy kahden polven takaa laukkahevosia. Itse Ryck O Shay kuitenkin valoitti kouluratoja mukavalla menestyksellä. Jälkeläisiä tämä hevonen ehti saada vain kaksi. Se piti ruunata vilkkaan ja hankalan luonteensa vuoksi.
Emänisänisä Too Rough seikkaili elämänsä aikana monessa maassa ja suoritti monenlaista pestiä. Nuorena se kilpaili aktiivisesti esteitä, jonka jälkeen se siirtyi omistajan vaihdoksen yhteydessä kouluradoille. Ori pärjäsi kummassakin lajissa varsin mallikkaasti, joskin lopetti uransa 10 vuotiaana, jolloin siirtyi näyttelypuolelle. Näyttelyissä kierrettyään noin muutaman vuoden, se joutui taasen myyntiin ja pääsi viettämään vanhuuden päiviä nuoren tytön hoiviin, jolloin Too Rough myös ruunattiin. Ori eli 21 hyvää vuotta.
Emänisänemä Hardbite loisti aina kauniilla askellajeillaan ja säihkyvällä esiintymisellään. Hardbite valloitti kouluratoja huikealla menestyksellä, ja saivatpahan näyttelytuomaritkin osansa tästä kauneudesta. Hardbite on kantakirjattu Saksassa I-palkinnolla.
Emänemä Salsa on kotoisin Brasiliasta ja korkeudeltaan 158cm. Tämä kaunis vaalea neiti on kilpaillut kevyesti pitkin elämäänsä, toisinaan saaden myös sijoituksia ja voittoja. Se kuitenkin menehtyi ensimmäiseen synnytykseensä 11-vuotiaana.
Emänemänisä Mystery May oli kaunis, äärettömän uljas musta täysiveriori, joka tunnettiin vähintäänkin koko Etelä-Amerikassa. Se kulki kilpailuissa laajalti ja nappasi useita ruusukkeita ja pokaaleita sekä on myöskin Brasilian Senior Champion. Korkeudeltaan Mystery May oli kiitettävät 164cm. Jälkeläisiä ori jätti reilu pari kymmentä.
Emänemänemä Different From Us nimensää mukaan erosi jo varsana muusta laumasta luonteensa puolesta. Koko lauman varsat olivat varsinaisia ilopillereitä ja töhöttäjiä, tämä tamma kuitenkin rentoutui joka tilanteessa. Se ei koskaan osoittanut kiihtymisen merkkejä ja nautti kaikesta saamastaan huomiosta. Luonteensa vuoksi Different From Us ei kuitenkaan ollut kykenevä kuin pieniin kouluratsastusluokkiin, joissa se pärjäsi kohtuullisesti. Parhaan virkansa se kuitenkin hoiti kotitallillaan, perheen luottohevosena.
Jälkeläiset
Atos on saatavilla jalostukseen suvuttomille ox- ja x-tammoille! Kysythän lisäinfoa
mailitse.
15.04.2009 t.
SU! Diamantle Repair (e.
BBeliss Cown)
01.10.2009 o.
Vanishing Emotions (e.
Dead Emotions x)
Päiväkirja
25.04.2010
Olemme Atoksen kanssa starttailleet jonkin verran estekisoissa mielen piristykseksi ja herra onkin näyttänyt kykynsä mitä parhaimmin. Taitoa löytyy siis niin koulu- kuin estepuoleltakin. Atos on ollut todella virkeänä ja selkeästi nauttinut vaihtelusta, se ei jaksa hyvältä mieleltään edes kurittaa samassa tarhassa oleskelevaa nuortaherraa Bretä!
Tänään kävimme maastolenkin kärryjen kanssa. Herra otti rennosti, mutta työskenteli aktiivisesti, sen selkälihakset ovat alkaneet kasvaa ja vahvistua kummasti. Atos on siis oppinut hyvin ajolle - ja pitää tästä lajista paljon. Starttaamme herran kanssa noviisi-luokassa Schaffenbrückin omissa valjakkokisoissa! Katsotaan kuinka sujuu - tullanko aitojen läpi tuomariston syliin vai mennäänkö nätisti radan mukaan...
13.04.2010
Atos on muiden hevosten tavoin vietellyt lomaa niin kisoista kuin hikitreeneistäkin. Viikon verran olemme herätelleet levänneitä lihaksia ja herra onkin ollut oma pirteä itsensä. Totesimme myös, että vanhakin koira oppii uudet temput - Atosta on alettu opettaa ajolle päivien piristykseksi!
Tänään oli päiväohjelmassa ajolle opetusta. Atos selkeästi oivaltaa joka kerralla enemmän ja enemmän, tänään saatiin jo kärrytkin perään, eikä herra ollut moksiskaan! Kävimme kävelemässä pienen lenkin, kärryissä ei kuitenkaan kukaan vielä uskaltanut istua... Atos selvästi nauttii uudesta työskentelytavasta ja näin päästään pitämään huoli hyvin myös selän lihaksista. Katsellaan josko ensi kerralla uskaltautuisin jo kärryihin...
15.11.2009
Eilisen esteharjoittelun jälkeen Atos sai tänään vapaapäivän. Aamusta kävellessäni tallille se kuitenkin uhkui valtavaa energiaa tarhassaan pukitellen ja laukkaillen. Katselin ori hymyillen, siitä vasta saikin elämäniloa! Energiaräjähdyksistä sain idean irtojuoksuttaa Atosta, josko se toisi hieman vaihtelua arkeen. Aamuruokinnasta oli kulunut jo useampi tunti, joten saatoin hyvillä mielin lähteä hakemaan Atosta tarhasta. Se hörisi innoissaan korvat hörössä, täysin valmiina työskentelemään. Atoksella oli hyvin muistissa opettamani äänikäskyt ja ori vielä toteuttikin ne kuuliaisesti. Muutaman kymmenen minuutin jälkeen armahdin ukkelia ja talutin sen takaisin tarhaan. Kipaisin hakemassa tallista ohuen ulkoloimen, jonka alla herran sopi kuivatella hikeään. Loppupäivän Atos saikin rentoutua tarhassa.
14.11.2009
Tänään vietin luvallista vapaapäivää ja aamulla käppäillessäni tallille Atos oli jo tarhassa mutustamassa päiväruokiaan. Kävin itse hoitelemassa muutamia paperitöitä tunnin parin ajan, jonka jälkeen kävin hakemassa Atoksen tarhasta, harjailin ja varustin sen. Tänään verestimme hieman puomiharjoituksia ja Atos tuntuikin olevan ihan mielissään vaihtelusta. Atos suoritti kaikki tehtävät korvat hörössä ja toisinaan unohti myös kuunnella ratsastajaa... Olin kuitenkin ylpeä Atoksen pirteydestä, niin kauan kuin se jaksoi olla pirteä ratsastettaessa, olisi viimeinen päivä kaukana. Ratsastuksen jälkeen oli taas hevoshieroja tulossa käymään. Atos nautti täysin rinnoin rasituksen jälkeisestä hieronnasta ja pääsi vielä hetkeksi tarhaan katselemaan tapahtumia.
12.11.2009
Atos oli aamulla vastaanottamassa minua tarhassaan. Olin nukkunut pommiin ja Frieda oli ehtinyt jo hoitaa aamuruokinnan ja tarhauksen. Kiitin häntä tuhannesti ja riensin paperitöiden pariin. Tänään olisi kengittäjä tulossa kuudelle hevoselle, pitäisi käydä nostamassa käteistä maksua varten.
Iltapäivällä palattuani kaupungista suitsitin Atoksen ja lähdin suorinta tietä metsän siimekseen. Atos näytti hieman ihmettelevän äkkinäistä lähtöä - loimi päällä ja suoraan tarhasta, ihmisen täytyi olla seonnut... Kävimme metsäpoluilla kiipeilemässä ja menimme koko lenkin käyntiä. Metsässä kipuilu teki Atokselle hyvää, niinkuin myös omistajalle, joka kaipasi hetken omaa aikaa. Puolitoista tuntia vietimme metsässä samoillen, jonka jälkeen tulimme takaisin tallille päiväruoan aikoihin. Atos pääsi mutustamaan ruokiaan tarhaan. Tunnin päästä kengittäjä saapui paikalle ja Atos pääsi ensimmäisenä asiakkaaksi. Kengityksen jälkeen harjailin orin huolella ja selvitin myös hännän ja harjan.
10.11.2009
Eilisen jäljiltä Atokselle oli selvästi jäänyt unelias vaihde päälle. Sen saattoi huomata orin nukkuessa makuultaan karsinassaan. Jakelin hevosille aamuruoat ja siivoilin tarhailevien hevosten karsinoita. Muutaman tunnin jälkeen varustin Atoksen ja lähdin kentälle treenaamaan. Atos oli hieman jäykkä ja tahmainen, mutta parinkymmenen minuutin rauhallinen kävely sai ukkelin lihakset vertymään. Ravissa Atos alkoi olla taas oma itsensä - ahkera ja kuuliainen hevonen. Harjoittelimme väistöjä sekä avo- ja sulkutaivutuksia. Atos taipui hienosti, eikä väistötkään ole unohtuneet. Lopputunnista kävimme kävelemässä maastossa kymmenisen minuutin lenkin.
09.11.2009
Atoksella oli tänään vapaapäivä, nimittäin herralle oli tulossa hevoshieroja kyläilemään. Vanhuksen lihaksistahan pitää pitää hyvä huoli! Atos tunsi jo hieroja ennestään ja vastaanottikin tämän lempeästi höristen. Hieronnasta Atos nautti täysin rinnoin, toisinaan sen silmätkin vähän lupsuivat kiinni. Hieronnan jälkeen kävimme pienellä maastokävelyllä syksyisessä metsässä, kumpikin meistä sai nauttia raikkaasta syystuulesta. Taisimme molemmat olla levon tarpeessa kaikesta tallin hulinasta. Muutaman kymmenen minuutin jälkeen palailimme takaisin tallille, laitoin Atokselle kevyen loimituksen ja vein sen ulkoilemaan. Loppupäivän herra saikin vietellä tarhassaan tutkimalla tallin menoa.
Kilpailukalenteri
Kalenteriin merkitään vain sijoitukset ja näyttelyt.
Porrastetut kursivoitu.
virtuaalihevonen - a SIM-game horse
© Schaffenbrück 2009. All rights reserved.
Kuvat ©
Hovin ratsutila, Kiitos!
